Mediaseurantaan liittyvät pohdinnat

Media käsittää välineet (viestien lähettämistä ja vastaanottamista varten), niiden sisällöt ja käytänteet (Mediakompassi). Mediaa seuraamalla saa osaltaan kuvan kunkin valtion muodostamasta yhteiskunnasta. Tiedämme, että yhteiskunta on sidoksissa johonkin paikkaan ja johonkin määrättyyn alueeseen (Wilhelmsson 2004,1). Millaisen kuvan me saamme  median kautta lukuisten valtioiden muodostamista yhteiskunnista? Media toimii osaltaan keskustelun herättäjänä, epäkohtien esiin nostajana, vallitsevien käytäntöjen ehdollistajana. Media herättää minulle mielikuvan vaikutusmahdollisuudesta. Ajattelen, että asia tai ilmiö, joka nousee esille mediassa voi saada aikaan laajempaa keskustelua tai siihen median avulla mahdollisesti  pyritään. Huomaan, että mediaa seuraamalla pysyn itse aktiivisena. Jäsennän myös itseäni osaltaan median kautta. Huomaan hakevani tietynlaista mediaa ja jätän noteeraamatta tietynlaista mediaa. Media, jonka pyrkimykset ovat keltaisen lehdistön tyyliset, ei saa suosiotani ja jätän sen tarjonnan väliin. Näkemykseni jäsentyvät median myötä, avarran itseäni.

Toki mediaakin kohtaa täytyy olla kriittinen ja kaikkea siellä julkaistua ei voi ottaa todesta. Keltaisen lehdistön välittämät tiedot moni osaa jättää omaan arvoonsa, mutta silti voi mennä halpaan. Amerikan viimeisimmän presidentinvaalikampanjan aikaan huomattiin tekaistuja valeuutisia, jotka toimivat Trumpin hyväksi. Uutiset tulivat esille, todennäköisesti strategisesti, kolme kuukautta ennen vaaleja. Toimittaja Vehkoo on pohtinut osaltaan harhaanjohtavaa tiedonvälitystä.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004875452.html

https://www.ihmefestival.fi/2017/03/johanna-vehkoo-valheista-ja-niiden-jaljista/

Suomalainen yhteiskunta toimii Suomen valtion alueella ja siellä on käytössä Suomen oikeuslaitos (Wilhelmsson 2004, 1-2). Mitä viestejä annamme Suomalaisesta yhteiskunnasta esim. koulutusleikkauksilla, työttömyysturvan leikkauksilla, maahanmuuton rajoittamisella, päivähoito-oikeuden rajaamisella? Millaisia arvoja yhteiskunta silloin heijastelee? Pyrkiikö yhteiskunta näillä toimenpiteillä samanarvoisuuteen? Onko tutkittu, puretaanko vai rakennetaanko näillä toimenpiteillä yhteiskuntaa? Millaiseen asemaan yhteiskunta asettuu, kun sen ylintaso on valmis tuomitsemaan ja alentamaan edelleen itseään alempana olevia? Millainen on yhteiskunta, jossa eniten omaavat eivät ole valmiita luopumaan edes vähän omastaan, jotta ne, joilla ei ole mitään, saisivat edes vähän? Millainen on yhteiskunta, jonka on tuotettava vuosi vuodelta enemmän voittoa? Onko ajateltu, millä ja miten voitto tuotetaan? Onko ajateltu, mitä voitto mahdollisesti aiheuttaa? Mihin voitolla pyritään? Kenelle voitto menee? Kuka voitosta hyötyy?

Välillä olen kokenut Suomen yhteiskunnan, niin oman arvomaailman vastaiseksi ja eriarvoistavaksi, että olisin halunnut irtisanoutua siitä. Miten se on käytännössä mahdollista? Muuttamalla toisen valtion yhteiskuntaan ja elämällä siellä. Koenko saavani siellä toisenlaisen mahdollisuuden ja kuvittelen eläväni enemmän arvomaailmasi mukaan. Onko todella näin? Tiedänkö kuitenkaan kaikkea tästä toisen valtion yhteiskunnasta? Onko olemassa täydellistä valtiota tai jonkun valtion yhteiskuntaa? Eikö jokaisessa valtiossa ja sen muodostamassa yhteiskunnassa ole omat ongelmansa ja haasteensa? Kun muutan toiseen valtioon ja alan elää osana tätä yhteiskuntaa, niin liitynkö siihen aktiivisesti mukaan? Haluanko vaikuttaa osaltani rakentavasti siihen yhteiskuntaan?

Onneksi jokaisesta valtion yhteiskunnasta löytyy aktiivisia ihmisia, jotka yrittävät omalla toiminnallaan vaikuttaa yhteiskuntaan. He toimivat eri tavoin yhteisen hyvän puolesta.

Saisio on yksi aktiivinen yhteiskunnan jäsen. Hän ottaa kantaa valtiomme yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

http://yle.fi/uutiset/3-9624830

Olen ennättänyt miettiä omaa yhteiskuntaa, sitä mitä se olisi ja mitä sen pitäisi olla? Olen haaveillut oman yhteiskunnan perustamisesta. Onko olemassa omaa yhteiskuntaa ilman valtiota? Onko perustettava oma valtio, jotta voi perustaa oman yhteiskunnan? Yksi mies on toteuttanut oman unelmansa ja perustanut oman valtion, ks. http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/mies-toteutti-erikoisen-unelman-perusti-oman-pikku-valtion-nyt-ei-saa-astua-sinne-enaa-jalallakaan/6170448  ja muutama muukin, ks.  http://www.studio55.fi/matkailu/article/valtion-perustaminen-on-yllattavan-helppoa-tassa-muutama-esimerkki/132048

Tällä hetkellä on myös valtio, jota vastaan maan kansalaiset ovat nousseet. Vuonna 2011 Syyrian kansa alkoi protestoida maan presidentin itsevaltaista hallintoa kohtaan. Lapsia kidutettiin sen vuoksi, että he olivat presidentin hallinnon mukaan asettuneet vastustamaan häntä, vaikka he olivat piirtäneet vain seinään graffitteja. https://www.middleeastmonitor.com/20140125-how-the-graffiti-boys-ignited-the-syrian-revolution/   Tilanne kärjistyi lisää kun yhtä lasta oli rankasti kidutettu ja lopulta surmattu  http://www.dailymail.co.uk/news/article-1392684/Hamza-Ali-al-Khateeb-child-martyr-tortured-death-Syrias-sadistic-regime.html

Hallinto tukahdutti mielenosoitukset verisesti. Tilanne jatkuu edelleen. Vuonna 2014 YK:n ihmistoimisto lakkasi laskemasta sodan uhrien määrää, koska tietojen varmentaminen ei onnistu,tämän jälkeen on tehty vain arvioita.

http://yle.fi/uutiset/3-8673394

Median välittämään tietoon sodista on huomannut turtuvansa, vaikka niin ei koskaan tällaisessa tilanteessa saisi käydä. Käydyt sodat sekoittuvat toisiinsa. Afganistanin sotatilanne Aasiassa, Irakin sota Lähi-idässä ja Syyrian tilanne Lähi-idässä sijoittuvat mielessä jonnekin samalle suunnalle ja vallitseva uskonto, islam alkaa elää mielessä enemmän kuin kunkin maan sodan varsinaiset syyt. Irakin ja Syyrian valtioissa hallitsevaa asemaa hakeva Isis-terroristijärjestö sotkee tilannetta lisää. Syyrian kansalaiset kamppailevat sekä valtiota että Isisiä vastaan. Ainoa mikä Isisiä ja Syyrian kansalaisia yhdistää on uskonto, mutta sodan käymisen syyt ovat aivan erilaiset. Syyrian kansan hädän todellinen syy on hämärtynyt välillä itseltäkin. Sotaa uutisoidaan, mutta lähtökohtaa sodan käymiselle ei aina kerrata. Kun uutisointiin tulee mukaan Isisin tekemät iskut, niidenkään lähtökohdat eivät uutisissa kertaudu. Syyria ja Isis yhdistyyy helposti yhdeksi ja samaksi, jolloin sodan käynnin ajattelee liittyvän uskontoon, eikä diktatuuria vastaan. ks. Dokumettiprojekti: Huuto Syyriasta http://areena.yle.fi/1-4053665

Kun median välittämä informaatiotulva ei enää jäsenny mielessä, vaan jää virraksi, joka tuntuu hukuttavan alleen, on mediaseurannassaan vaarassa kadottaa oleellisen. Olen sen välillä huomannut kadottaneeni ja luulen, että näin käy monelle muullekin. Silloin on vaarana, että median välittämästä informaation hiukkasista tulee muodostaneeksi itselleen stereotypisiä ajatusyhteyksiä ja mielikuvia, jotka eivät pidä paikkaansa, ajatteluvinoumia. Asioita pitäisi jäsentää itsekseen ja ottaa selville niiden todellinen pohja, kun huomaa alkavansa ajatella stereotypisesti. Kuinka usein näin tulee tehneeksi?

Miten vaikutetaan? Kuka voi vaikuttaa? Onko jollakin oikeus vaikuttaa enemmän kuin toisella? Onko joku, jollla ei ole oikeutta vaikuttaa? Tainion (2001) mukaan kansalaisyhteiskunnassa kansanvallan voidaan ajatella olevan keinon, jonka avulla tavoitellaan laadukkaampaa elämää kaikille. Jotta kansalaisyhteiskunta kehittyisi, sillä olisi oltava tarpeeksi omaa valtaa päättäkseen keskeisistä kysymyksistä. Valtiovalta ja -hallinto pitää otteessaan kansalaistoimintaa mm. asettamalla valtionosuuksille tuloksellisuuden ehtoja.(emt.) 

Syrjäytyminen, syrjään vetäytyminen voi olla tahatonta ja pakon sanelemaa. Se voi olla kuitenkin myös keino irtisanoutua vallitsevan valtion yhteiskunnasta, kannan otto valtion yhteiskuntaa vastaan. Vai irtisanoudutaanko siinä yleensä koko yhteiskuntajärjestelmästä? Ihmisten syrjäytyminen on mielestäni kuitenkin aina huomion arvoinen. Minulle herää paljon kysymyksiä. Miksi joku syrjäytyy? Milloin on syrjäytynyt? Kenen määritelmästä jostakin tulee syrjäytynyt? Onko määritelmä pysyvä? Jos joku määritellään syrjäytyneeksi, niin onko hän sitä aina? Syrjäyttääkö ihmisiä joku? Kuka ihmisiä syrjäyttää? Tässä ajassa koen markkinavallan ja voiton tavoittelun korostuneisuuden. Talouskasvun lisääminen määrittelee päätöksen tekemistä. Valtiovalta ja -hallinto tuntuu ummistavan silmänsä olemassa olevan tilanteen suhteen ja katsoo tulevaisuuteen markkinahengessä. Vahvoilla menee hyvin, heikoilla ei. Päätökset tuntuvat välittävät sanomaa, jossa vahvuus on ansaittua ja heikkous on oma vika. Onko nykyisen eloonjäämiskampailun voittaja se, joka kykenee omin avuin nousemaan syrjäytyneen asemasta arvostettuun asemaan? Milloin ihmisestä tai jostain ihmisryhmittymästä tulee ei-toivottuja, persona non grata tai personae non gratae? Tai missä menee raja toivotun ja ei-toivotun ihmisen välillä?

Lapsi on syntyessään aktiivinen. Hän haluaa ottaa asioista selvää. Hän on kiinnostunut ympäristöstään. Hän haluaa laajentaa elinpiiriään. Hän innostuu. Hän kokeille. Hän uskaltaa. Hän hakee kontakteja. Kun ympäristö ei reagoi, vastaa hänen tarpeisiinsa, lähde vuorovaikutukseen hänen kanssaan, hän alkaa muuttaa omaa toimintaansa ja käytöstään. Pahimmassa tapauksessa hän passivoituu. Onko passiivinen yhtä kuin syrjäytynyt?

Kuinka laajasti mediassa nostetaan esiin asioita? Kuluneen vuoden aikana on saatu todentaa myös se, että valtiomme ylimmillä  tahoilla on valtaa suhteessa mediaan. Tämän seurauksena median uutisointioikeuksia pyrittiin rajoittamaan. Sananvapaus on ihmisoikeus, jota ei olla ajateltu valtiossamme rajoitettavan. Suomesssa sananvapaus on turvattu perustuslaissa (Suomen journalistiliitto). Esiin noussut rajoittaminen ei ehkä olekaan ainutlaatuinen. Paljonko mediaa todellisuudessa rajoitetaan? Onko jossain kuitenkin määritelty mistä voidaan uutisoida tai puhua mediassa? Kenellä on oikeus rajoittaa mediaa? Olemme tottuneet pitämään omaa valtiotamme sananvapauden kärkimaana. Tiedämme, että meidän valtiossamme tämä ihmisoikeus toteutuu ja on toteutunut paljon paremmin kuin monissa muissa valtioissa. Tapausta uutisoitiin laajasti maailmalla ja se muutti Suomen asemaa kansainvälisessä tilastossa. Tutkimuksen mukaan myös Suomen media-alan vahva keskittyminen pääasiassa neljälle suurelle yhtiölle on uhka median monimuotoisuudelle.

Suomi menetti paikkansa sananvapauden kärkimaana.

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi-ei-ole-enaa-sananvapauden-ykkosmaa-6641994

http://yle.fi/uutiset/3-9630260

Nyt mediassa on voimakkaasti nostettu esiin oikeusoppineiden kritiikki presidentin päätöksestä nimittää Suomen uusi oikeuskansleri vasta vuodenvaihteessa huhtikuussa eläköityneen edeltäjänsä tilalle. Eduskunnan oikeusasiamiehen ohella ylintä laillisuusvalvontaa suorittavan tehtävänhoitajan kahdeksan kuukauden katko nähdään perustuslaillisena ongelmana.

http://yle.fi/uutiset/3-9631959

Olen keskittynyt mediaseurannssani tarkastelemaan asioita opetuksen ja koulutuksen näkökulmasta, johon vääjäämättä kytkeytyy työelämä. Opetuksella ja koulutuksella tähdätään siihen, että ihmiset pääsisivät paremmin mukaan valtion yhteiskuntaan ja omalla toiminnallaan (työ) ylläpitäisivät ja edistäisivät sen toimintaa. Keskityn mielestäni yhteen sivistysyhteiskunnan peruspilariin. Ilman opetusta ja koulutusta ei mielestäni voida puhua sivistysyhteiskunnasta.

Seuraamani asiat on kategorisoitu. Joihinkin kategorioihin olen tuonut paljonkin omaa näkemystäni ja ajatuksiani. Vaikka en ole tehnyt näin jokaisen kategorian kohdalla, se ei tarkoita sitä, etteikö aihealue olisi minulle merkittävä tai herättäisi omakohtaisia ajatuksia. Jokainen esiin nostamani otsikko on poimittu harkitusti ja niillä on minulle arvoa. Ne ovat minun kannanottojani ja kuvaavat osaltaan omaa polittiista asennettani.

En halua tarkastella opetuksen ja koulutuksen kenttää marginaalisti keskittymällä vain esim. aikuiskasvatukseen. Opetuksen ja kasvatuksen kenttä on laaja. Siellä olevat ilmiöt heijastelevat moninaisesti ja laaja-alaisesti esim.varhaislapsuuden suhteen tehdyt ratkaisut (mm. poliittiset) ovat kauaskantoisia. Ne heijastuvat vielä aikuiskoulutuksessa ja työelämässä. Poliittiset, yksittäiset päätökset ja ratkaisut voivat tuntua jonakin aikana vääjäämättömiltä, toimivilta, jopa suotavilta. Kuinka usein ne perustuvat tutkimuksiin? Kuinka usein ne ajatellaan tilapäisiksi, mutta niistä tuleekin pysyviä. Päätöksillä haetaan usein suoria vaikutuksia, kuten säästöjä. Kuinka usein on ennakoitu niiden tuottamia välillisiä vaikutuksia?

 

Opettaminen

Itä-suomen yliopistossa on otettu käyttöön käänteisen opetuksen malli ja sen kautta on huomattu opiskelijoiden läpäisevän paremmin vaikea yliopistokurssin.

http://yle.fi/uutiset/3-9529446

Abien erityistarpeet osataan tunnistaa entistä paremmin ja ne huomioidaan erityisjärjestelyin kirjoituksissa.

http://yle.fi/uutiset/3-9483931

Opettajat neuvottomia psyykkisesti oireilevien koululaisten kanssa. Jopa yli 20 prosenttia potee mielenterveydellisiä ongelmia.

http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005146746.html

Terhi Ojalan erityispedagogiikan väitöskirjan mukaan osa opettajista kokee jäävänsä liian yksin psyykkisesti oireilevan oppilaan kanssa.

http://yle.fi/uutiset/3-9505295

Lappeenrannan kouluissa keskitytään ongelmien sijaan ratkaisuihin. Peruskoulujen opettajia koulutetaan ratkaisukeskeisyyteen ja Lappeenrannan koulu haluaa satsata oppilaiden hyvinvointiin.

http://yle.fi/uutiset/3-9529611?origin=rss

Liikuntavälinekärryjä kierrätettään Sotkamossa kahdeksalla koululla ja näin on saatu lasten liikkuminen lisääntymään ja monipuolistumaan.

http://yle.fi/uutiset/3-9526506

Iittalan yhtenäiskoulussa on kehitetty eri tavoin kouluihin työrauhaa.

http://yle.fi/uutiset/3-9524223

OAJ;n mielestä opettajamitoitus ei ole Suomessa kohdillaan ja lakia olisi muutettava siten, että opettajien määrä oppilasta kohden määriteltäisiin.

http://yle.fi/uutiset/3-9522879

Peruskoulun liikuntatunneilla mitataan fyysistä toimintakykyä. Opettaja vastuussa koululaisten fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta.

http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/nyt-kouluissa-mitataan-fyysista-toimintakykya-opettaja-vastaa-siita-ettei-tunnilla-tarvitse-tuntea/

Selektiivinen mutismi haastaa koulu -ja päiväkotiympäristön. Häiriöstä on tiedetty kauan, mutta vasta viime aikoina siitä on alettu saada tutkimustietoa. Häiriöitä kohtaan on edelleen kovia asenteita.

http://yle.fi/uutiset/3-9624636

Huonosti käyttäytyvät opettajat.

http://www.tttlehti.fi/huonosti-kayttaytyvat-opettajat/

Tämä uutinen on jo muutaman vuoden takaa, mutta haluan liitää sen tähän mediseurantaan sen vuoksi, että pidän itse tätä merkittävänä uutisena. Itselläni on yhtenä osaamisalueena myös puhetekniikka ja vokologia, olen opiskellut sitä Tampereen yliopistossa. Äänenkäyttö liittyy merkittävänä osana opetukseen sekä opettajilla että opiskelijoilla/oppilailla.

Lasten lauluäänet madaltuvat.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/237947-lasten-lauluaanet-madaltuvat-%E2%80%93-tassa-opettajan-selitys

Lasten laulamista ja sen mahdollisia vaikutuksia äänenkäyttöön on artikkelissaan tarkastellut ystäväni, jonka kanssa olemme opiskelleet yhtä aikaa puhetekniikkaa ja vokologiaa.

https://uniikkiaani.fi/2015/11/01/lasten-laulamisesta-ja-aanen-pilalle-menemisesta/

Tässä ammattikorkeakoulun verkkojulkaisussa on tarkasteltu laulun opettamista lapsille.

http://verkkolehdet.jamk.fi/openstage/2016/05/miten-opettaa-lapsi-laulamaan-terveesti/

Kysymys ei ole kuitenkaan vain opetattavien äänen laadun huolehtimisesta, vaan myös opettajan oman instrumentin arvostamisesta ja huolenpidosta.

http://www.acatiimi.fi/2001/7_01/7_01e.htm

Opiskelu

Etla (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) ehdotti lukukausimaksuja korkeakouluihin.

http://yle.fi/uutiset/3-9538404

Monissa maissa korkeakouluopinnot aloitetaan aiemmin kuin Suomessa.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomi-on-holmo-harvassa-maassa-korkeakouluopinnot-aloitetaan-suomea-myohemmin/6064786

Ammatinvalintaa ei pitäisi vielä päättää peruskoulun viimeisellä luokalla, koska murrosiän kuohunta on silloin voimakkaimmillaan.

http://www.hs.fi/elama/art-2000005127632.html

Nuoret, joita ei kiinnosta opiskelu peruskoulun jälkeen. Alex on yksi heistä.

http://yle.fi/uutiset/3-9515634

Opinto-ohjaaja kannustaa vanhempia kysymään lapseltaan: "Mitä mielenkiintoista haluat tehdä seuraavaksi?

http://yle.fi/uutiset/3-9469622

Sairastumisen vaikutus opiskeluun. Narkolepsian vuoksi Annina joutui vaihtamaan opiskelupaikkaa. 

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005125999.html

Korkeakouluopintoja voi mahdollisesti suorittaa kohta työvoimakoulutuksena.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pian-korkeakouluopintoja-voinee-suorittaa-tyovoimakoulutuksena/6342258

Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla heikkoja oppimistuloksia. Opetus -ja kulttuuriministeriön ohjausryhmä miettii toimenpiteitä.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005088613.html

Oppimisen haasteet

Oppimiseen liittyviä haasteita on huomattavasti enmmän kuin mitä mediaseurannassani on pystynyt tuomaan  esiin. Tämä ei ole kattava kuvaus erilaisista haasteista. Tämä on kuitenkin aihealue, johon opetus -ja kasvatusalalla sekä työelämässä on syytä paneutua.

Hahmotushäiriöt

http://hahku.fi/mista-hahmotushairiot-johtuvat/

Matematiikan oppimisvaikeus ja hahmottamisen vaikeudet.

https://into.aalto.fi/display/fiopintopsykologi/Hahmottamisen+vaikeudet+ja+matematiikan+oppimisvaikeus

Lisää ymmärrystä aikuisten oppimisvaikeuksiin.

http://www.tttlehti.fi/lisaa-ymmarrysta-aikuisten-oppimisvaikeuksiin/

Oppimisvaikeuksista kärsivät aikuiset voivat saada tukea oppimisen olohuoneesta.

http://kansalaisopistojenliitto.fi/blog/vieraskyna-oppimisen-olohuoneessa-osaaminen-on-asennetta/

Oppimisvaikeudet tunnistettava työelämässä.

https://www.sak.fi/luottamushenkiloille/blogit/tata-mielta/oppimisvaikeudet-tunnistettava-2016-04-13

Ongelmat oppimisympäristössä

Oireilut jatkuvat homekoulussa, vaikka pieniä korjauksia on tehty jatkuvasti.

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005124466.html

Homevaurioiden ja myrkkyjen yhteys opettajien oireiluun todistettiin.

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005097066.html

Myrkyllisen sisäilman ja sairastelun välillä on selvä yhteys.

http://yle.fi/uutiset/3-9471580

Kaksi koulua menee Vaasassa lakkoon koulujen sisäilmaongelmien vuoksi.

http://yle.fi/uutiset/3-9617120

Valintakoe korkeakouluun

Ammattikorkeakoulun sähköinen esivalintakoe ei ole apulaisoikeusasiamiehen mukaan oikeudenmukainen.

http://yle.fi/uutiset/3-9502958

Oppimisen arviointi

Huonommasta lukiosta kirjoittanut on voinut saada aiheettomasti etua liian hyvästä matemattikan numerosta. Matematiikan numerot eivät ole lukioiden päättötodistuksessa keskenään vertailukelpoisia.

http://yle.fi/uutiset/3-9505779

Leikkaukset koulutuksesta

Opetuksesta ja koulutuksesta on ollut tänä ajanjaksoa esillä paljon juuri koulutusleikkaukset.

Sanni Grahn-Laaksonen toteutti mittavat budjettileikkauksen koulutukselta. Kunnallisvaalikevät on kirvoittanut puolueet ottamaan kantaa toteutetuista leikkauksista. Tapetilla ovat olleet ammatillisen koulutuksen määrärahojen leikkaukset, subjektiivinen päivähoito, ylipäätään ilmainen päivähoito.

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3433771-hallituksen-mukaan-koulutusleikkaukset-ovatkin-uudistuksia

http://www.oaj.fi/cs/oaj/Tiedotteet?&contentID=1408912087393&pageName=Hallituksen+koulutusleikkaukset+uhkaavat+vieda+9+500+tyopaikkaa

Paula Takio on kirjoittanut kolumnissaan sosiaalisten taitojen oppimisen merkityksestä ammattikoulussa. Kun koulutuksesta leikataan ja lähiopetustunnit korvataan etätehtävillä, unohdetaan täysin sosiaalisuuden taitojen oppimisen merkitys.

http://yle.fi/uutiset/3-9523451

Koulutus työelämässä

Työministerin mukaan työnantajien olisi koulutettava työntekijöitään läpi työuran.

http://yle.fi/uutiset/3-9485153

Yliopisto

Professorien sekavat urapolut.

http://yle.fi/uutiset/3-9328637

Kansantaloutta hyödyttämättömät koulutusohjelmat olisi syytä lopettaa.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kansantaloudelle-hyodytonta-naita-aloja-pitaisi-enaa-opettaa-yliopistolla-aivan-ihme-koulutusohjelmia/

Korkeakouluissakin kiusataan.

http://www.aviisi.fi/2017/03/nimittelya-syrjintaa-somenalvintaa-senja-ville-jutta-tietavat-mita-korkeakoulukiusaaminen/

Peruskoulu ja lukio

Korkein hallintaoikeus hylkäsi lapsen vanhemman tekemän valituksen. Orodoksinuorella ei ole oikeutta osallistua elämänkatsomustiedon tunneille.

http://yle.fi/uutiset/3-9494233

Kirkkoon kuuluvalla peruskoululaisella tai lukiolaisella ei ole oikeutta osallistua elämänkatsomustiedon tunneille.

http://yle.fi/uutiset/3-9497742

Toinen aste

Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä tarjoaa valinnaisia sirkusalan opintoja lähihoitajaopiskelijoille.

http://yle.fi/uutiset/3-9484515

Opintopolku ammattioppilaitoksesta korkeakouluun ei ole helppo, mutta mahdollinen.

http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Tie-amiksesta-l%C3%A4%C3%A4kikseen-ei-ollut-helppo-Luin-vuoden-ajan-6-9-tuntia-p%C3%A4iv%C3%A4ss%C3%A4/934311

Erityisopetus

Uutisessa todetaan, että OAJ:n mukaan se ei toteudu lainmukaisesti.

http://yle.fi/uutiset/3-9579212

Tukiopetus

Ala-asteen opettaja koki moraalisesti vääränä saadessaan vuoden lopussa palkkana tukiopetustunnit, joita hän ei ollut pitänyt ja otti yhteyttä asian tiimoilta Helsingin sanomiin. Rehtori oli päättänyt jakaa käyttämättä jääneet palkat opettajille ikään kuin joulurahana.

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005148666.html

Koulukiusaaminen

Koulukiusaamisen sovittelua liian myöhään ja harvoin. Sovitteluun päädytään vasta, kun koulukiusaaminen on edennyt jo rikokseen.

http://yle.fi/uutiset/3-9515724

Pahoinpitely ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan.

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005096244.html

Koulu ei pystynyt takaamaan oppilaan turvallisuutta, joten he päättivät päästää lapsen kesälomalle kaksi viikkoa etuajassa.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2370852

Päivähoito

Lehden toimitus tenttasi vaalipaneelissa varhaiskasvatuksesta.

http://www.talouselama.fi/uutiset/varhaiskasvatus-kuuluu-ainakin-vanhemmille-6634965

Lastenpsykiatri, psykoterapeutti kirjoittaa pärjäämisestään varhaiskasvatettavana vanhempana.

http://www.hs.fi/elama/art-2000005215139.html

Sinkkosen mukaan päivähoitokeskusteluissa on sivuutettu tietämys lapsen kehityksestä.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005112772.html

Muut asiantuntijat rauhoittelevat vanhempia Sinkkosen kirjoituksesta.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005114083.html

Psykologian emeritaprofessorin mukaan päivähoidon pitäisi muuttua, jotta se olisi hyväksi taaperoiden kehitykselle.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/463735-professori-kaikki-paivahoito-ei-ole-varhaiskasvatusta-pienilla-aivoilla-joudutaan

Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua. Kenellä on oikeus päivähoitoon ja millaisella tuntimäärällä. Päivähoito-oikeutta on haluttu rajata niiltä perheiltä, joissa molemmat vanhemmat ovat kotona esimerkiksi työttöminä. Tällä hetkellä hehkutetaan päivähoidon maksuttomuutta ja kaikkien oikeutta päivähoitoon, sekä uuden varhaiskasvatussuunnitelman vaikutusta päivähoitoon. Päivähoito on ollut myös säästätoimenpiteiden kohteena. Millaisia vaikutuksia sillä on ollut päivähoitoon?

Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/uusi-varhaiskasvatuslaki-voimaan-huomenna-mika-muuttuu-paivahoidossa/6009840

Espoo ilmoitti säästävänsä kouluista ja päiväkodeista.

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002922590.html

Päivähoitomaksuissa muutospaineita.

http://yle.fi/uutiset/3-9472725

Rinne lupaa maksutonta varhaiskasvatusta.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kova-lupaus-rinteelta-ilmainen-paivahoito-lapsille-muutamme-varhaiskasvatuksen-maksuttomaksi/750920/

Muutama kunta kokeilee maksutonta päivähoitoa.

http://www.ksml.fi/kotimaa/Jokunen-pieni-kunta-kokeilee-maksutonta-p%C3%A4iv%C3%A4hoitoa/942956

Opetus -ja kulttuuriministeri kannattaa maksutonta päivähoitoa.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/grahn-laasonen-kannattaa-maksutonta-paivahoitoa-kuin-peruskoulu-uudistus/751368/

Säästötoimet ovat vaikuttaneet päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen.

http://www.vauva.fi/artikkeli/perhe/arki/paivahoidon-hatahuuto-735-paivakotien-tyontekijaa-kertoo-millaista-arki

Päiväkodin johtaja on kommentoinut mielipideosiossa päiväkodin sijaispulaa.

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/mielipide-paivakoteihin-on-erittain-vaikea-saada-sijaisia-ei-vaivauduta-edes-vastaamaan-200148337/

Hallitus halusi työpaikoille kilpailukykysopimuksen, jotta vientiteollisuus alkaisi vetää paremmin. Se astui voimaan vuoden vaihteessa. Kilpailukykysopimukseen sisältyy työajan pidennys.

Kiky näkyy työpaikoilla eri tavoin ja kohtelee ihmisiä epätasapuolisesti. Joillakin arkipyhät muuttuivat työpäiviksi ja työviikko piteni, toisilla aika kuluu työpaikkaliikunnassa tai vapaaehtoistyössä ja toiset jatkavat kuten ennenkin.

http://www.hs.fi/talous/art-2000005031060.html

http://yle.fi/uutiset/3-9292703

Kaikilla aloilla ei ole samaa mieltä hallituksen kanssa Kikyn tuottavuutta parantavasta vaikutuksesta.

http://yle.fi/uutiset/3-9466265

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi raportin, jonka mukaan kilpailukykysopimuksen vaikutuksia on pidetty epärealistisen suurina ja se on jopa uhka julkiselle taloudelle.

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/raportti-paaministerin-painajainen-jatkuu-kiky-jopa-vahingollinen-miljardileikkaukset-uhkaavat-24226089/

Kikypäivien vuoksi osa ihmisitä on nyt töissä arkipyhinä. Pienten lasten vanhemmat ovat kahden tulen välissä, koska töihin on mentävä, mutta lapsia ei saa päivähoitoon.

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tamperelainen-kolmen-lapsen-aiti-minne-lapset-saa-hoitoon-kun-paivakodit-ovat-kiinni-hallituksen-kiky-paivat-aiheuttavat-paanvaivaa-200145619/

Päivähoidon saatavuuden ja toimivuuden kehittäminen on unohdettu täysin keskustelusta. Kuinka helposti päivähoitoa saa ja kuinka hyvin se toimii moninaisille perheille? Kenen tarpeisiin päivähoito on tarkoitettu? Onko se tarkoitettu säännöllistä päivätyötä tekeville? Entä osa-aikaista työtä tekevät? Entä pätkätyötä, keikkatyötä, silpputyötä, 0-sopimuksella (yhtä tai useampaa) työtä tekevät, epäsäännöllistä työaikaa tekevät tai ne, jotka epäsäännölliseen työaikaan tekevät jotain aiemmin mainituista työmuodoista?

Aikanansa päivähoito syntyi työssä käymisen helpottamiseksi. Naisten lähteminen mukaan työelämään helpottui, kun lapset saivat äitien työssäoloajan olla päivähoidossa. Päivähoidon pyrkimys oli olla kodin korvike ja tarjota hoidossa oleville lapsille suunnilleen sen mitä äiti olisi kotona tarjonnut eli ruokaa, lepoa, virikkeitä, syliä ja turvaa. Päivähoito puolestaan mahdollisti naisen itsenäistymisen. Hän ei ollut enää pelkästään puolison elätettävänä, vaan hankki itse elantonsa ja sai näin mahdollisuuden päättää itsenäisesti raha-asioistaan.

Äitien pääseminen mukaan työelämään on edelleen hyvin paljon päivähoidon varassa. Sen mahdollituminen, mahdollistumattomuus, laatu ja ajallinen toiminta vaikuttavat suoraan äidin asemaan työmarkkinoilla. Päivähoito elää paljolti päiväajassa. Päivähoidon toiminta ja laatu on keskitetty aikavälille 8-15. Päiväkodit ovat toki auki pidempään eli lapsi pääsee sopimuksen mukaan päivähoitoon jo kuudelta aamulla ja voi olla tarvittaessa klo.18.00 asti.

Käytännössä olen havainnut, että päivähoidon saaminen klo.17.00 jälkeen on haastavaa ja siitä on jopa kieltäydytty. Olen tarvinnut joskus työni vuoksi paikan vuoropäiväkodissa. Sielläkin toivottiin, että voisin tulla hakemaan lapseni tarhasta ennen klo 18.30, koska hän oli ainoa hoidossa oleva lapsi ja hänen kanssaan oli hankalaa keksiä enää mitään järjellistä toimintaa. Ikävä kyllä työni päättyi klo 19.15 ja bussi päiväkodin suuntaan oli perillä vasta n. klo 20.00.

Vanhempien vuorotyön vuoksi joutuu sumplimaan perheen aikatauluja.

https://www.pohjalainen.fi/erikoissivut/kerrankin-koko-perhe-yht%C3%A4-aikaa-illalla-kotona-1.2271336

Kokemukseni mukaan nykyinen päivähoitojärjestelmä ei tue perheen ja työn yhdistämistä. Kahden vanhemman epäsäännöllinen tai normaalin päivätyön ajan ylittävä työ on edelleen koko perheen arkea hankaloiottavaa.

Vanhemman työajan muuttuminen kesken työpäivän tai julkisella kulkuvälineellä kuljettava työmatkan venyminen reilusti pidemmäksi on myös haastavaa vanhemman kannalta, jos se sattuu samana päivänä. Jos olet sopinut hakevasi lapset tarhasta klo 17.00 mennessä, mutta työaikasi venyykin yllättävästi, on todella hankalaa saada asiaa hoitumaan. Työssä oleva puoliso ei voi hakea lapsia töistä ja itse et puolestasi voi siinä tilanteessa kerta kaikkiaan lähteä. Koetat saada kiinni niitä henkilöitä, jotka olet nimennyt päiväkdin lappuihin varahenkilöiksi. Et saa ketään heistä kiinni tai kenellekkään ei sovi. Saat kyllä kiinni henkilön, joka voisi hakea lapsesi. Häntä ei vain ole laitettu listaan.

Päiväkodissa ollaan hyvin närkästyneitä, kun et itse tai kukaan listaan merkityistä henkilöistä pääse hakemaan lapsiasi,  vaikka puhelimessa on se osaston lempein ja ystävällisin ihminen. Päiväkodissa ollaan ehdottomasti sitä mieltä, että sinun on vain nyt kieltäydyttävä potkujenkin uhalla töistä ja lähdettävä hakemaan lapsesi ennen sulkemisaikaa. Päiväkotia ei voida näin lyhyen varoitusajan perusteella todellakaan pitää auki. Ehdotuksesi ylimääräisestä henkilöstä kaikuu kuuroille korville, koska häntä ei ole merkitty listaan. Vasta vanhemman totaalinen suuttuminen saa hyväksymään sen, että tilanne ei ole vanhemmallekaan tässä nollasopimusten ja pätkätöiden maailmassa helppo. Ilman vakitusta työpaikkaa on työntekijänä aika heikko olo, kun pitäisi ilmoittaa noin kolmenkymmenen hengen tuotantoryhmälle kalliissa tuotannossa lähtevänsä aikatauluviivästymän vuoksi pois ja olla viemättä loppuun sitä omaa osuuttaan työstä, kun kaikki muut ovat sen tekemässä. Kohdallasi joustetaan tämän kerran päivähoidossa, mutta kuulet perään pitkän litanian omasta kohtuuttomuudesta ja kuinka tätä ei tarvitsisi hyväksyä. Ei ole väliä, vaikka perheemme on puolison tulojen ansiosta kalleimmassa maksuluokassa. Päivähoitopalvelu ei ole siinä mielessä palvelua.

Edesauttavatko ennalta määritellyt ostopäivät äidin keikkatyön tai pätkätyön vastaan ottamista? Miten äidit saavat lapsensa hoidon järjestymään, jos ne pitää sovittaa yhteen toisen ostopäiväläisen kanssa? Tällaisissa tilanteissa on varmasti isiäkin ja joissakin perheissä molemmat vanhemmat. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että ongelma on kuitenkin edelleen sukupuolittunut. Päivähoidossa halutaan tukea lapsen kasvua, lasten vanhempien vanhemmuutta. Vanhemmuus ei ole kuitenkaan pelkästään lapsen kasvattamiseen liittyvää. Vanhemman tehtävä on huolehtia perheen taloudellisista resursseista siten, että hän kykenisi selviytymään taloudellisesti riippumattomasti perheensä toimeentulosta. Riittävällä toimeentulolla turvataan perheenjäsenten fyysisiä ja psyykkisiä tarpeita sekä ylläpidetään niitä.

Jokainen vanhempi varmasti haluaa lapsen päivähoidon olevan laadukasta varhaiskasvatusta. Kuinka epätyypillisessä työssä ja vielä mahdollisesti epäsäännöllisinä työaikoina työskentelevänä vanhempana kykenet sen lapsellesi takaamaan? On todella harmillista, kun kivat ohjatut tuokiot ovat juuri sinä päivänä, kun sinulla ei ole ostopäivää. Tiedät hyvin, että muut lapset lähtevät juuri sellaisena päivänä tutustumaan museoon. Sinun lapsesi jäävät tästä kaikesta pois. Koska perheen arki on työtilanteen vuoksi mahdollisesti normaalista päivärytmistä poikkeava ja haluat myös itse vanhempana olla lapsesi kanssa yhdessä silloin, kun sinulla on aikaa ja voimavaroja. Tuntuu todella kurjalta kuulla, että lapsesi jää sinun itsekkään päätöksesi vuoksi vaille laadukkaita varhaiskasvatushetkiä. Sinä haluat olla hyvä vanhempi ja päästä myös osaltasi seuraamaan lapsesi kasvua ja kehittymistä sekä viettää lapsesi kanssa aikaa. Joudut puntaroimaan kumpi lapselle on tärkeämpää ja enemmän hyväksi, laadukas varhaiskavatushetki päivähoidossa vai yhteinen aika vanhemman kanssa.

Lapsi pitää pelastaa amatööriäidiltä.

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/pelasta-lapsi-amatooriaidilta-24398589/

Kunnallisen päivähoidon rinnalle on tullut myös yksityiset päivähoitopalveluntuottajat. Yksityisen päivähoidon valvonnassa on ilmennyt viime aikoina epäkohtia.

Turussa sijaitsevassa yksityisessä päiväkodissa oli liikaa lapsia suhteessa henkilöstömäärään ja pätevyyteen.

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3442328/Avi+Touhulan+Varissuon+paivakodissa+liikaa+lapsia

Tampereella kaksi yksityistä päiväkotia on suljettu.

Ensimmäinen päiväkoti suljettiin henkilöstön epäpätevyyden ja toiminnan puuttellisuuden vuoksi.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002918979.html

Päiväkodin johtaja puolustautui julkisuudessa.

http://yle.fi/uutiset/3-9152640

Toinen päiväkoti suljettiin muutamaa kuukautta myöhemmin. Päiväkotiyrittäjä oli saanut lapsen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan materiaalin hallussapitämisestä tuomion vuonna 2010. Tämän vuoksi hänen kanssaan oli sovittu, ettei hän saa enää työskennellä yksin lapsiryhmässä. Yriittäjä oli kuitenkin jättänyt noudattamatta sopimusta.

http://yle.fi/uutiset/3-9397284

Lapsuus

Opettakaa lapselle empatiataitoja, neuvoo psykologian emeritaprofessori.

http://www.hs.fi/elama/art-2000004884563.html

Väestöliiton psykologi: Lapsi ei ymmärrä reipas-sanan merkitystä.

http://yle.fi/uutiset/3-9497540

Lasten valtakuntaan on syytä mennä harkitusti. Aikuinen on lasten leikeissä sivuroolissa.

http://yle.fi/uutiset/3-9497684

Rankka lapsuus voi opettaa selviytymistaitoja. Vaikeuksien vahvuudeksi kääntämiseen tarvitaan muiden ihmisten tukea.

http://www.hs.fi/paivanlehti/11052017/art-2000005205218.html

Traumaattiset tapahtumat vaikuttavat sukupolvesta toiseen, jos niitä ei kohdata.

https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/kannatko-mummosi-taakkaa-historian-tutkiminen-vapauttaa

4-vuotiaalle Anjalle matka sotaa pakoon Ruotsiin vuonna 1942 oli kauhea kokemus.

http://yle.fi/uutiset/3-9621692?origin=rss

14-vuotias Joacim sairastui syöpään viime kesänä. Hän kirjoitti syövän synnyttämät tunteet räpiksi.

http://yle.fi/uutiset/3-9616975

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma

Toiminta lähtee liikkeelle enemmän lasten omista ideoista.

http://www.hs.fi/paivanlehti/12052017/art-2000005207017.html

Uusi opetussuunnitelma peruskoulussa

Miten kasvatustieteen emeritusprofessori ja opetushallituksen opetussuunnitelmatyön koordinoija näkevät uudistuksen?

http://www.kotivinkki.fi/perhe-ja-parisuhde/tana-vuonna-koulu-muuttuu-lue-miten

Valinnaiset aineet toivat teatterin alakouluun.

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/nyt-alakouluissa-voi-opetella-vaikka-aanitekniikkaa-etela-hervannan-koulun-musikaali-antaa-sadoille-onnistumisen-ilon-200129103/

Työelämä

34-vuotias isä ja luokanopettaja pohtii uran tekemisen kovuutta ja pitääkö pienten lasten vanhempien tehdä niin kiivaasti kokopäivätyötä.

http://www.hs.fi/elama/art-2000005223593.html

Psykologian emeritaprofessorin mukaan työpaikkojan rekrytoinnit ovat vaarallisesti harhassa.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hyvat-tyypit-jyraavat-tyonhaussa-professori-ohjaa-rekrytointeja-vaarallisesti-harhaan/6137092

Suomessa arvostetaan enemmän työn hintaa kuin laatua.

http://yle.fi/uutiset/3-9622271

Työttömyys väheni ensi kerran sitten vuoden 2012 jälkeen. Piilotyöttömien ja osa-aikatyötä tekevien määrä lisääntyi. Yhä useampi on luopunut työnhausta.

https://www.verkkouutiset.fi/talous/tilastokeskus%20tyottomyys%20tyonhaku-64140

Nuorten työttömyys kasvoi, joka neljäs työttömänä.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/nuorten-tyottomyys-kasvoi-lahes-joka-neljas-tyottomana/6319282

Yksi työtön maksaa noin 10 000 euroa vuodessa. Työttömyys maksaa vuodessa 6 miljardia euroa.

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/tyottomyys-maksaa-suomelle-jo-kuusi-miljardia-euroa-vuodessa/ssisCj99

Lähdeluettelo:

Mediakompassi. YLE.fi. <URL:http://yle.fi/vintti/yle.fi/mediakompassi/mediakompassi/7-luokkalaiset/mediataju/median_viestiopas/media.htm> Luettu 17.5.2017.

Suomen journalistiliitto. Sananvapaus ja -vastuu. <URL:https://journalistiliitto.fi/fi/pelisaannot/sananvapaus/> Luettu 17.5.2017.

Tainio, J. 2001. Kansalaisten vaikuttaminen ja kansalaisjärjestöt sekä vapaa sivistystyö. Vapaan sivistystyön strategioita kansalaistoiminnassa, paikallisesti ja globaalistikin. Tiivistelmä kirjoittajan muistiosta.<URL: http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/osallistuminen_ja_vaikuttaminen/kansalaisten_vaikuttaminen_ja_kansalaisjarjestot_seka_vapaa_sivistystyo

Wilhelmsson, T. 2004. Oikeus, valtio ja yhteiskunta. Hallintoistuinpäivä 15.1.2014. <URL:http://www.kho.fi/material/attachments/kho/hallintotuomioistuimet/hallintotuomioistuinpaivat/hallintotuomioistuinpaivat2010/6JUuXQtJf/Oikeus_valtio_ja_yhteiskunta.pdf> Luettu 17.5.2017.